Ohjaus:
Léa MysiusKäsikirjoitus:
Léa MysiusKuvaus:
Paul GuilhaumeSävellys:
Florencia Di ConcilioJuonikuvaukset(1)
Ava piirtää seinään mustan ympyrän. Silmälääkäri sanoo, että tyttö, vasta 13-vuotias, on menettämässä ääreis- ja pimeänäkönsä. Side silmillä tuntuu siltä kuin katoaisi. Kunpa pihalla leikkivät lapsetkin katoaisivat! Ava ei jaksa vahtia pikkusiskoaan, itkeköön leikkikehässä. Yksinhuoltajaäiti tarkoittaa hyvää mutta ei ymmärrä: aurinkoranta ja banana split, ne muka tekevät Avan kesästä parhaan. Painajaisissa tyttö näkee äitinsä riettaana ja alastomana, parittelemassa. Hänen omista silmistään työntyvät sisään käärmeet. Mutta Ava ei itke, ikinä.
Léa Mysiuksen ensimmäinen pitkä ohjaustyö Ava maistuu merivedeltä ja tuntuu kuumalta hiekalta iholla. Nuoren tytön vapaudenkaipuusta ja seksuaalisesta heräämisestä kertovassa tarinassa päähenkilöllä on kiire kasvaa ja nähdä kaikki ennen kuin hän menettää kykynsä nähdä. Kun Ava tutustuu nuoreen mustalaismieheen, ranta muuttuu heidän omaksi valtakunnakseen. Auringonpalvojia ryöstelevän kaksikon mukana kulkee musta koira, vapauden tai ikuisen pimeyden symboli. Elokuvan kolmas näytös on pakotarina: Ava on aseineen kuin pieni Bonnie, joka tanssii puhelimesta tulvivan popin tahdissa. Elokuvan Mysiuksen kanssa käsikirjoittanut Paul Guilhaume on tallentanut auringossa kimmeltävät kuvat 35-milliselle filmille.
Tii Starck
(Helsinki International Film Festival)
Videot (4)
Arvostelut (1)
A very wacky story with an uninteresting development and sprinkled here and there with even more wacky, wannabe artistic shots that don’t make much sense. And overall, I didn’t enjoy it at all. France is such a massive country when it comes to filmmaking that they film virtually anything. And now and again, unfortunately, I come across an emotionless movie that is not enjoyable, is boring, and on top of that even annoying at times. Ava is a prime example of this.
()
Kuvagalleria (23)
Kuva © Bac Films
