Junction 48

Palestiinalainen räppäri luovii huumediilereiden, juutalaisviranomaisten sortotoimien ja oman yhteisön vanhoillisten arvojen ristipaineessa – kuulostaako synkältä? Israelilaisessa rauhanliikkeessä aktiivisesti toimineen amerikkalais-israelilaisen Udi Alonin fiktio on painavasta aiheestaan huolimatta varsin valoisa ylistys musiikin voimalle ja rauhanomaiselle vastarinnalle. Elokuvan käsikirjoittajiin kuuluva palestiinalaisen räppiryhmän DAM:in keulahahmo Tamer Nafar esittää nuorta räppäriä Kareemia, jonka elämäntarina muistuttaa hänen omaansa. Muusikon urasta haaveileva Kareem elää Tel Avivin liepeillä sijaitsevassa köyhässä pikkukaupungissa, jossa hänen naapurinsa häädetään kodistaan »rauhanomaisen yhteiselon museon» rakentamisen tieltä. Kun arjessa pitää aprikoida, olivatko äsken kuullut äänet 9 millimetrisen vai 22-kaliiperin laukauksia tai sittenkin ilotulitusta, musiikki antaa tilaa unelmoida toisenlaisesta tulevaisuudesta. Maskuliinisesta kehyksestään huolimatta elokuvassa on vahva feministinen sanoma. Kareemin tyttöystävä (Samar Qupty) on tasavertainen muusikko ja vanhoillisia miessukulaisiaan uhmaava moderni nainen. Elokuvan kantava voima on kantaaottava musiikki, jossa monikielinen sulavasti riimittelevä räppi yhdistyy perinteisiin arabialaisiin melodioihin.
Kira Schroeder (Helsinki International Film Festival)