Juonikuvaukset(1)

Juan Reinan dokumentti kertoo kongolaisesta pakolaisperheestä, joka matkustaa Suomeen kiintiöpakolaisina. Dokumentissa seurataan yksinhuoltajaäiti Mukamusonin elämää pakolaisleirissä Ruandassa ja perheen ensimmäisiä päiviä uudessa kotimaassa.
Elokuva ei käsittele Kongon konfliktia tai perheen taustoja, vaan keskittyy pakolaisleirin haastavan arjen havainnoimiseen. Rikkinäinen muovinpala käy leirissä lelusta, ja vettä haetaan yhteisestä vesipisteestä. Mukamusonin pojan valkoiset jumppatossut punaisine vilkkuvaloineen kertovat aivan toisesta maailmasta kuin mutainen polku, jota koululaiset taivaltavat leirin valkoisten telttojen välissä.
Reina vangitsee arkisia tilanteita herkästi, mutta vailla sentimentaalisuutta. Mukamusonin ensimmäinen haaste Suomessa tulee vastaan jo uuden kodin ovella: on vaikea tietää, miten avain toimii, jos on asunut suurimman osan elämästään pakolaisleirin teltassa. Mukamusoni on huolestunut arjen sujumisesta – miten pärjää, kun kielestä ei ymmärrä sanaakaan? Sitäkin syvemmin ahdistaa oivaltaa, että pakolainen on pakolainen, vaikka olisikin saanut uuden kodin 6954 kilometrin päästä.
Perheen kuopusten into ja Mukamusonin tarmo luovat kuitenkin uskoa siihen, että uudesta kodista voi ajan mittaan tulla koti sanan varsinaisessa merkityksessä ja sen asukkaista jotakin muuta kuin pakolaisia. (Helsinki International Film Festival)

(lisää)