Hiljainen

Vuosi 1984: Zeynep, joka asuu kolmen lapsensa kanssa Diyarbakırissa, haluaa vierailla miehensä luona vankilassa. Zeynep puhuu vain äidinkieltään kurdia, mutta vankilassa ainoastaan turkin kielen käyttö on sallittua. Hän ei siis voi lausua siellä sanaakaan. Hän haluaisi myös tuoda miehelleen uudet kengät, mutta ulkopuolisten tavaroiden tuominen vankilaan on kielletty. (Tampere Film Festival)