Somos lo que hay
Ohjaus:
Jorge Michel GrauKuvaus:
Santiago SanchezNäyttelijät:
Adrián Aguirre, Miriam Balderas, Francisco Barreiro, Iraida Noriega, Benny Mendoza, Juan Carlos Colombo, Rosario Zúñiga, Humberto Yáñez (lisää)Juonikuvaukset(1)
Ränsistynyt isähahmo laahusta henkitoreissaan siistin ostoskeskuksen käytävillä kunnes kuukahtaa alusvaatemallinukkeja esittelevän ikkunan ääreen. Mutta ei hätää. Yhteiskunta toimii moitteettomasti; siivouspartio pyörähtää paikalla, eikä moisesta ostosfiilistä häiritsevästä raadosta ole tuokion kuluttua edes muistoa jäljellä.Mutta tuota edesmennyttä kaivataan jossain. Nälkäinen perhe on tottunut siihen, että isä tuo aina vieraan illalliselle. Joka kerta uuden. Perhe joka syö yhdessä voi hyvin, kuten tavataan sanoa. Tässä tapauksessa se ei päde vieraisiin. Perheen hermostuneen oloinen äiti laittaa pojat Julian ja Alfredon isän hommiin. Illallisvieras on hankittava. Siitä ei tule oikein mitään. Toinen pojista on liian väkivaltainen ja toinen liian avuton. Rakennemuutos rassaa, mutta perheen on pakko jatkaa valitsemallaan tiellä. Lopulta vieraita saadaan koolle useampia. Viranomaiset pyrkivät kaikin tavoin häiritsemään perheen uutta onnea. Alfredo nousee lopulta uhrautuvasti ottamaan hänelle vanhempana kuuluvan vastuun. Tulevaisuus jää perheen tyttären Sabinan varaan. (Cinema Mondo)
(lisää)Arvostelut (1)
Whaaat?! It’s been long since a horror film made me feel so afraid (that it would never end). At the beginning I was simply bored, but somewhere around the middle this Mexican crap began to actively annoy me to such an extent that I even browsed internet for a while, which I otherwise categorically condemn. By the end it builds a bit of a decent atmosphere, but it’s already too late. Considering the fairly decent technical qualities, it’s hard to believe how incompetent and stupid some of the scenes are. It doesn’t work at all, and I also wasn’t able to figure out how it wanted to work (and for what I see, I’m not the only one). An interesting utter fail.
()