Ohjaus:
Hugh HudsonKäsikirjoitus:
Colin WellandKuvaus:
David WatkinSävellys:
VangelisNäyttelijät:
Ben Cross, Ian Charleson, Nicholas Farrell, Nigel Havers, Daniel Gerroll, Ian Holm, John Gielgud, Lindsay Anderson, Nigel Davenport, Cheryl Campbell (lisää)Suoratoistopalvelut (4)
Juonikuvaukset(1)
Neljän OSCAR®-palkinnon voittaja (mm. paras elokuva), ja kansainvälistä arvostusta saanut elokuva kertoo liikuttavan tositarinan kahdesta brittiurheilijasta, jotka kilpailevat kullasta Pariisin olympialaisissa 1924. Harold Abrahams (Ben Cross), juutalaista syntyperää oleva urheilija, juoksee voittaakseen ennakkoluulot ja saadakseen henkilökohtaista suosiota. Hänen kilpailijansa Eric Liddell (Ian Charleson), hurskas skotlantilainen lähetyssaarnaaja kilpailee ylistääkseen Jumalaa. Innoittava tarina hengen ja voiman lujuudesta mielettömien mahdollisuuksien edessä. Elokuva yhdistää urheilukilpailun ja ihmisten välisen draaman hienoimmat elementit luoden kunnioitusta herättävän ja ajattoman elokuva-klassikon. (SF Film Fin.)
(lisää)Arvostelut (3)
A mildly old-fashioned, well-made and told film about the power of the human spirit and sport as a symbol of humanity, solidarity, friendship, and homage to God. The content has depth, that can't be denied, it’s narrated in an old-fashioned way, but it has very little in common with reality.
()
Although I have once again searched diligently and patiently, for the umpteenth time I have failed to find the reason the academics argued for when choosing this film as an Oscar winner. I'm not saying that Chariots of Fire is an ordinary or mediocre film, but in its field of sports dramas about the road to the top, it's neither unique nor surprising. For me, unfortunately, it was a rather boring and routine experience, whose monotony is occasionally broken only by Vangelis' amazing music (here the Oscar is well deserved) and Ian Holm's performance. If the film were made today, Usain Bolt in the lead role would certainly be a considerable boost :-) 60%
()
I won't remember anything from that film except the music and those beautifully slowed-down shots of the running human body, but even if I only remember that, the film was worth it. The musical and visual aspects are so balanced here that I simply can't feel otherwise - I enjoyed the film and had fun watching and listening to it. Vangelis is a synth genius.
()