Hippolytos ja Arikia

Artemis ja Eros, eli Diana ja Cupido, kiistelevät siitä, kuka oikein hallitsee ihmisten sydämiä. Näin saa alkunsa taas kerran traaginen rakkaustarina. Jean-Philippe Rameau sävelsi ensimmäisen oopperansa ollessaan lähes viisikymmenvuotias. Aiheeksi hän valitsi antiikin kreikan tarustosta tarinan, jota olivat käsitelleet jo Euripides ja Seneca sekä viimeksi Jean Racine näytelmässään Phèdre (Faidra). Rameaun oopperassa kuitenkin näistä aiemmista versioista poiketen keskushahmoiksi nostetaan Ateenan kuninkaan Theseuksen poika Hippolytos ja hänen rakkautensa kohde, kuninkaan vihamiehen tytär prinsessa Arikia. Kuningas Theseus on määrännyt Arikian vannomaan siveysvalan, mutta ennen sitä Hippolytos tunnustaa hänelle rakkautensa. Kuningatar Faidra, joka ei ole Hippolytoksen äiti, on itsekin rakastunut poikapuoleensa ja raivostuu. Koska kuningas Theseus on matkannut manalaan, kuningatar uskoo voivansa tarjota Hippolytokselle kuninkaan kruunua. Rameaun teosta pidettiin uudenlaisena, hyvässä ja pahassa: toiset ihastelivat säveltäjän melodista mielikuvitusta, toiset pitivät teosta suorastaan outona ja riitasointuisena. Sanotaan sen olleen ensimmäinen ooppera, jota nimitettiin "barokiksi", joka tuolloin oli haukkumasana. Syttyi yksi 1700-luvun Ranskan suurista musiikillisista riidoista. (YLE)