All This Panic

Teinitytön vartaloa halutaan katsoa, mutta kukaan ei halua kuulla mitä hänellä on sanottavanaan. Näin toteaa 18-vuotias Sage Jenny Gagen dokumenttielokuvassa All This Panic, jossa newyorkilaistytöt ovat kiinnostavia nimenomaan ajatustensa vuoksi. Fiksuina, ihanina, ärsyttävinä, rehellisinä, vastuuttomina ja mutkattomina – ristiriitaisina, sellaisina kuin ihmiset ovat.

Tyttöjä seurataan useamman vuoden ajan kotona, kaduilla ja kotibileissä. Kamera pääsee lähelle; sille kerrotaan enemmän kuin parhaille kavereille. Päähenkilöiden mielissä jokainen liike tuntuu ratkaisevalta ja merkitykselliseltä. Yksi haluaa kasvaa aikuiseksi mahdollisimman nopeasti, toinen pelkää aikuisuutta kuollakseen. Mennäkö collegeen vai jäädäkö väliinputoajaksi? Kuinka jaksaa tehdä tarpeeksi töitä unelmiensa eteen? Miten välttää määritellyksi tuleminen ainoastaan tyttöytensä tai seksuaalisuutensa kautta? Miksi suhde vanhempiin ja ystäviin muuttuu? Ystävykset suhtautuvat elämään avoimesti ja sydämellä – aikuismainen kyynisyys ei ole vielä syövyttänyt sielua. Katsoja tuntee haikeutta tunnistaessaan vääjäämättömänä uhkaavan muutoksen tietäen, että elämä tulee heittämään heidät vielä erilleen. Ympärillä sykkivä suurkaupunki on kuin teini-ikä itse: stimuloiva, itsevarma, rosoinen, täynnä mahdollisuuksia ja vähän sekaisin.
Maaret Louhelainen (Helsinki International Film Festival)