Svea-mamman ottolapset

Suomesta lähti 1960-70-luvuilla lähes puoli miljoonaa ihmistä töihin tai muutti pysyvästi Ruotsiin. Neliosaisessa Svea-mamman ottolapset -sarjassa seurattiin suomalaisten siirtolaisten työskentelyä, elämää ja sopeutumista uuteen kotimaahansa Ruotsiin.

1. Työ  Työtilanne Ruotsissa houkutteli monia jättämään kotimaansa, vaikka asuntoa tai varmaa työtä ei vielä olisi löytynyt Ruotsista. Matkaan lähdettiin sukulaisten ja tuttavien puheiden perusteella, kun "unohdettiin" kertoa siirtolaisuuden varjopuolista.
2. Sosiaaliset olot  Ohjelman toinen osa käsittelee sosiaalisia oloja Ruotsissa. Pohjois-Suomen työttömyys sai perheen muuttamaan paremman elämän toivossa Ruotsiin. Työ ja asunto uudessa kotimaassa harvoin kuitenkaan täysin vastasivat luvattua, väliaikaisesta parakki asunnosta tulikin pysyvä koti.
3. Kadotettu sukupolvi?  Vanhemmat tekivät pitkää päivää töissä ja lapset aloittivat koulunkäynnin vailla ruotsinkielen taitoa. Pinnaaminen oli yleistä ja kiusaamiseltakaan oli vaikea välttyä. Nuoret vieraantuivat oman ikäisistään, koska yhteistä kieltä ei ollut. Jatko-opintoihin, lukioon tai ammattikouluun, hakeutui vain murto-osa suomalaisnuorista.
Ruotsiin lähti myös perheitä, jotka eivät olleet vielä saaneet töitä tai asuntoa uudesta maasta. Asunnottomien lapset asuivat lastenkodeissa ja monesti jäivät vanhempien huomiotta. Kun lapsi ei kuullut omaa äidinkieltään ja oppi nopeasti ruotsinkielen, oli sopeutuminen takaisin omaan perheeseen vaikeaa.
4. Koivu ja tähti?  Suomalaiset siirtolaiset tutustuivat helposti muista maista tulleisiin siirtolaisiin, mutta suhteiden luonti valtaväestöön tuotti hankaluuksia. Kielen oppiminen ei ollut itsestään selvyys, monia ujostutti tai he jopa häpesivät puhua vierasta kieltä. Kielitaidottomia kohdeltiin töykeästi ja usein ammattitaitoisen tulkin saaminen oli hankalaa.
Koti-ikävää helpottamaan ja suhteiden luontia varten alettiin perustaa Suomi-seuroja ja Suomi-koteja, joissa suomalaiset voivat jakaa kokemuksiaan ja kulttuuriaan.
"Monet Ruotsissa vuosikausia asuneet suomalaiset ovat sanoneet, ettei aikuisena maahanmuuttanut voi koskaan täydellisesti sopeutua"
5. Keskustelua  Suomalaisten siirtolaisten oloista Ruotsissa keskustelevat työvoimaministeri Keijo Liinamaa, SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen, STK:n toimitusjohtaja Timo Laatunen, työvoimaministeriön osastopäällikkö Altti Majava sekä maisteri Irmeli Majava. Ohjelmassa on myös ruotsinsuomalaisten haastatteluja. Sisältää muutamia tekstittämättömiä ruotsinkielisiä otteita.
Teksti: Heidi Tetri (YLE)