Renoir

Ranskan Riviera, 1915. Muiden impressionistien kanssa länsimaisen maalaustaiteen vuosisadan vaihteessa mullistanut, vanhoilla päivillään nivelreuman riivaama Pierre-Auguste Renoir (1841 – 1919) on vetäytynyt etelän uhkealle maaseudulle Gagnesin kylään maalaustensa pariin.Maalarin viimeisen kiihkeän luomiskauden kipinän antaa tulinen uusi punatukkainen mallisulotar Andreé. 21-vuotias Jean Renoir (1894 – 1979) palaa loukkaantuneena sodasta. Andreé Heuschlingsta tulee Jeanin viiden ensimmäisen mykkäelokuvan tähti ja vaimo. Jean Renoir nousee isänsä varjosta yhdeksi elokuvahistorian merkittävimmistä ohjaajista.Bourdos´n elokuva tavoittaa häikäisevästi etelän valon, puutarhan raukeudessa kihisevän helteen. Tarina kiteyttää maalaustaiteen ja elokuvan taitekohdan. Kuvaaja Mark Ping Bing Lee muistetaan iki-ihanista Norwegian Wood ja In The Mood For Love -visioista. Tekijät saavat Renoir´n maalausten ilon huokumaan jokaisesta kohtauksesta.Elokuvaohjaaja Jean Renoir´n koskettava kirja Renoir, isäni (Tammi) ilmestyy uudelleen suomeksi tämän uuden Renoir -elokuvan kunniaksi. Jean Renoir tiivisti tuon kesän näin: "Cagnesin (kylän) ja Renoirin tarina on rakkaustarina ... hänen viimeinen kautensa oli kuin yhtäjaksoista ilotulitusta. Hänen alastomansa ja hänen ruusunsa julistivat luonnon tasapainon ikuisuutta ja häviämättömyyttä." Jeanin mukaan hänen isänsä viimeistä tuotteliasta kautta leimasi kivuista huolimatta kuulas, intensiivinen levollisuus.Eri oikeuslaitosten arvioiden mukaan jopa 150 ´vanhojen mestareiden´ teosta loihtinut väärentäjä Guy Ribes sai 61-vuotiaana 3 vuoden linnatuomion väärennöksistään. Vapauduttuaan Ribes pääsi jälleen heiluttamaan pensseliä. Hän esittää Renoir´n kättä: "elokuvassa nähdään Renoir´n maalauksia eri vaiheissa, aivan alkutekijöistä valmiisiin teoksiin, ne eivät ole tiettyjä yksilöityjä maalauksia ... mutta Renoir´n kosketus on välittömästi tunnistettavissa", sanoo tuottaja Missonnier. (Cinema Mondo)