Ohjaus:
J.P. SchaeferKäsikirjoitus:
J.P. SchaeferSävellys:
Anthony MarinelliNäyttelijät:
Jared Leto, Lindsay Lohan, Mark Lindsay Chapman, Matthew Humphreys, Judah Friedlander, Adam Scarimbolo, Chuck Cooper, Sergio Kato, Victor Verhaeghe (lisää)Juonikuvaukset(1)
Ahdistavien ajatustensa raastama nuorukainen, Mark Chapman, saapuu New Yorkiin. Chapman tahtoo tavata idolinsa, yhden aikansa suurimmista julkkiksista, John Lennonin. Tavata – ja tappaa. Chapmania riivaavat ristiriitaiset tunteet Lennonia kohtaan. Toisaalta hän ihailee Beatlesia ja Lennonia suuresti, toisaalta häntä kalvavat kateus ja viha. Tilanne kärjistyy 8. joulukuuta, 1980. Chapman ryhtyy odottamaan Lennonia tämän asuintalon, The Dakotan, edustalla. Seuranaan miehellä ovat vain rakastamansa, ahkerasti siteeraamansa romaani, Sieppari ruispellossa, murhanhimoiset ajatuksensa –ja .38-kaliiperinen revolveri... Kun Mark Chapman pidätettiin John Lennonin murhasta, hän nimesi J.D. Salingerin klassikkoromaanin ja sen päähenkilön, Holden Caulfieldin, tekonsa inspiraatioksi. Sieppari ruispellossa sisältää 26 lukua, 27. luku kuuluu ikuisesti Mark Chapmanille. (Future film)
(lisää)Arvostelut (1)
I don't deny that the story is completely authentic, I don't deny Jared Leto the credit for being willing to be disguised like this, and I don't deny that John Lennon was important to world culture. But why I had to watch this tragic event from such a boring perspective, that I really don't understand. It's just an empty monologue, a dilemma with a gun, and an analysis of an adored book. Something like Bobby worked all throughout and the final inevitable event only intensified all of my feelings. After ten minutes of this film, I understood that what Chapman would do at the end would be the only moment that could still save the film. Unfortunately, even this fateful moment is presented so stupidly and carelessly that it perhaps magnifies the feeling of uselessness. P.S.: Leto doesn't shine in any case. You just can't recognize him.
()