Narnian tarinat: Velho ja Leijona

Pevensien sisarukset Lucy, Edmund, Susan ja Peter joutuvat sodan aikana evakkoon vanhan professorisetänsä taloon. Lapset huomaavat sattumalta vaatekaapin olevan sisäänkäynti salaperäiseen Narniaan. Narniassa lapset kohtaavat puhuvia eläimiä, kääpiöitä, fauneja, kentaureja ja jättiläisiä, jotka Valkea velho on taikonut ikuiseen talveen. Lumous murtuu, jos neljä ihmislasta nousee linnan valtaistuimille. Sitä velho ei tietenkään halua. Apunaan jalo hallitsija, Aslan-leijona, lapset taistelevat Narnian herruudesta velhoa vastaan ja lopuksi syöksevät tämän ikuiseen jäähän. Paha saa palkkansa ja hyvyys voittaa, ihan niin kuin saduissa kuuluukin käydä. Lapsena C.S. Lewisiä kiehtoivat sadut, myytit ja vanhat legendat, joita hän kuuli irlantilaiselta lastenhoitajaltaan. Lewis sanoi olleensa kuusitoistavuotias, kun hänen mielikuvituksensa loihti esiin kuvan faunista sateenvarjoineen kantamassa paketteja lumisen metsän keskellä. Vasta vuosien päästä toimiessaan Cambridgen yliopiston kirjallisuuden professorina (1954-63) tästä mielikuvasta syntyi "Velho ja leijona", ensimmäinen osa Narnia-sarjaa. Sarjan viimeinen osa "Narnian viimeinen taistelu" ilmestyi vuonna 1956 ja tästä romaanista Lewis sai lastenkirjallisuuden arvostetuimman tunnustuksen, Carnegie-palkinnon. (Buena Vista Int. Fin.)