Ohjaus:
Peter StricklandKäsikirjoitus:
Peter StricklandKuvaus:
Tim SidellNäyttelijät:
Fatma Mohamed, Asa Butterfield, Ariane Labed, Makis Papadimitriou, Gwendoline Christie, Leo Bill, Richard BremmerSuoratoistopalvelut (2)
Juonikuvaukset(1)
Kulttiohjaaja Peter Stricklandin uusin erikoisherkku sijoittuu yläluokkaisen esteetikon (Gwendoline Christie) johtamaan residenssiin, jossa harjoittelee kulinaarisen taiteen äänille omistautunut kollektiivi. Luomisprosessista raportoimaan palkattu kreikkalainen kirjailija alkaa kärsiä ruoansulatushäiriöistä, mihin laitoksen sarkastinen lääkäri toteaa: ”Ruoka olkoon lääkkeesi”. Kokkailua kokeelliseen musisointiin yhdistelevää ryhmää alkavat samaan aikaan heikentää sisäiset riidat ja kollektiiviin ulkopuolelle jätettyjen kandidaattien ivalliset hyökkäykset. Harvoin on elokuva ottanut ruoka-intoleranssia ja ihmisravintoa näin vakavasti tai kirjaimellisesti – ainakaan näin hallusinatorisin tuloksin. Mutta Flux Gourmet ei käsittele yksinomaan kulinaarisia ongelmia, vaan myös kysymystä taiteesta. Stricklandin musta komedia uudelleenkytkee jäljittelemättömillä, värikkäillä ja tarkoilla vedoilla kuvan niihin orgaanisiin prosesseihin, joita taide yleensä pitää epäpuhtaina ja mahdottomina hyväksyä. Ei provokaationa, vaan muistuttaakseen meitä siitä, että mielikuvitusta ei pidä nähdä luonnonmaailmasta erillisenä. (Elävän kuvan keskus ELKE)
(lisää)Arvostelut (2)
If Strickland had applied all of the feminine sensuality, feel for production design and mystical poetics to subject matter that is more accessible to viewers, we would have revelled in a cinema connosieur’s idea of heaven. But no, he enjoys messing around with obscure ideas torn from reality and evoking a dreamlike phantasmagoria in which it is impossible to find a connection with real fantasies and desires. And he needs to lubricate the lead actress in the theatrical act with shit from the gassy documentarian’s bowels. Why?? In Flux Gourment, you will find, if you want, parallels with Cronenberg’s Crimes of the Future, which was released the same year. Alternative forms of artistic acts. But Cronenberg's opus, though also very much outside of the mainstream, is a more complexly thoughtful reflection on the existing themes. [KVIFF]
()
This is Spinal Tap meets 70s Italian oddity with a dash of the Greek weird wave. Peter Strickland once again throws absurdity upon absurdity in an audiovisually interesting and subjectively funny film, which I would be reluctant to recommend to anyone with a clear conscience, because you have to be in a really special mood for this unique work. [KVIFF 2022]
()